tiistai 30. marraskuuta 2010

jos se ei vahvista , niin se tappaa

"Se palas sielt vankilasta vahvempana ihmisenä. Siitä oli tullu eheämpi persoona. Se teki itestään vahvemman kaikkien niiden vastoinkäymisten jälkeen . "
Ehkä mä voin jonain päivänä huomata, että musta on tullut vahvempi. Että kaiken tän jälkeen mä olen kuivilla, uituani kauan tässä ihanassa, salakavalassa meressä haikalojen kanssa. Ehkä mun jalat vielä tapaavat maan ja mä voin liukastella niljaisia kiviä pitkin rannalle, tuntea tuulen ja auringon. Ehkä mä joskus vapaudun omasta vankilastani ja saan huomata olevani vahvempi ja eheämpi kuin koskaan . Ehkä mä käännän vastoinkäymiset edukseni ja olen voittaja . Ehkä joskus .

Nyt mä olen hyvällä tuulella . Mun ihanassa meressäni on saarekkeita, joille mä rantaudun kun sää on tyyni, kun meri on kirkasta turkoosia, eikä tummaa harmaata.

Mutta ihana meri on vaarallisin nähdä, sillä se herättää tulevien seikkailujen janon.
Ja mun olo on väkivaltainen, mutta silti varmaan onnellinen. Niin ihanasti itsetuhoinen , ja suloinen .

maanantai 29. marraskuuta 2010

mom and daddy look , it's your little girl , starving for perfection

Mulle jäi Tukholmasta käteen muutama valokuva joita en jaksanu siirtää koneelle, pari vaatetta, tuliaiskarkkeja , turvonnu sekä muutama mukava muisto lisää . Laivan seisova pöytä oli tajunnan räjäyttävä , as u know , ja viikonlopun mässäyksen jälkeen paino oli siltiki samassa lukemassa ku ennen matkaa .
Että mä olen hyvä.

I'm tired , i'm weary , i could sleep for a thousand years . .
Mä olen väsynyt . Väsynyt siihen , miten elämä potkii mua päähän ja rajusti , väsynyt tavoittelemaan täydellisyyttä . Silti mä meen eteenpäin . Suoritan , suoritan ja suoritan . Mä tahdon olla täydellinen . Ja jos mä en ole , mä rankaisen itseäni . Mä tahdon olla se, jota kadehditaan . Joten mä suoritan , asetan itelleni tavoitteita aina vaan korkeammalle , ruoskin itseäni säälittä . Mun on laihduttava , mun on oltava hyvä koulussa . Mulla on kaksi viikkoa aikaa tehdä sävellys valmiiksi , mulla on kolme koetta vielä tulossa , enkä mä pääse esiintymään Kanneltaloon lauluyhtyeiden konserttiin jonne mä olen harjoitellut koko syksyn . Tapsa sano , ettei kannata hosua vaan tehdä biisi valmiiksi - ja kyllähän mä sen pointin ymmärrän . Samaiseen konserttiin tulis ohjelmatoimistojen isoja kihoja ja lehdistö . Tietenkään mä en haluais failata siellä .
Kun nyt kerran alotin tän epäjärjestelmällisen purkautumisen , ni annetaan sitte tulla ja kunnolla .

Faijan ikkunassa oli valo , kun mä ajoin siitä ratikalla ohi . Kaks kolmasosaa vuodesta . Mulla on ikävä sitä . Kaikkea sitä mitä me tehtiin , kaikkea sitä mikä jäi tekemättä . Mulla on ikävä sen punasta pipoo , harmaita verkkareita ja tatuoituja käsivarsia . Mulla on ikävä sen kiharaa tukkaa, rempseetä naurua ja partaa .
Mä en tiedä missä mutsi on . Mä en tiedä edes et onko se elossa . Mulla on ikävä sitäkin . Mä yritin muistella , millon viimeks sain halata sen luista kroppaa , millon viimeks mä pörrötin sen psykedeelisesti kynittyjä hiuksia . Mä en kyennyt muistamaan . Ja mä itkin . Itkin niinkuin lapsena joskus , kun kaaduin ja satutin itteni . Paitsi että kukaan ei tullu puhaltaa kipua pois . Kukaan ei laittanu laastaria ja sanonu että 'kyllä se siitä paranee ' . Ei . Mä olen yksin tän tuskani kanssa ja yritän hallita sitä sen kasvaessa mun sisällä . Ja kun mä en pysty kontrolloimaan sitä , se purskahtaa musta ulos itkukohtauksena tai kiukunpuuskana , tai niinkuin nyt , äärettömänä väsymyksenä .

Mä tahdon vaan pois . Mä en jaksa tuntea enää .

torstai 25. marraskuuta 2010

eenie meenie

Pääsen huomenna vaihtaa hetkeks maisemaa laivan viedessä mut Tukholmaan. Rimmas. Ainaki melkee.

Sekava päivä . Oon ollu järjettömän ilonen samal ku kaikki on iha sotkussa. En osaa käsitellä omii tunteitani, en tiiä mitä tunnen vai tunnenko mitää . J tuli puhuu mulle ja yritti pitää jotai psykologista istuntoo. Samalla ku se väitti et tietää mitä mä tunnen, mä toivotin sen hornan tuuttiin ja vittuun mun elämästä. Paskat se mistään mitään tietää. "Et sä vois nyt vaa myöntää et mä oon oikees, kyl mä tiiän et sul on tunteit sitä kohtaa . . Yrität vaa kieltää iteltäs kaiken . . " ja "Tiiätsä ees mitä sä haluut elämält?"

Niinpä. Tiedänkö mä? En kai. Tai tiedän . Vai tiedänkö sittenkää ? Onko mulla tunteita ? Eikö ? Olenko mä varma? Mä oon joutunu pettyy ihmisiin niin monta kertaa ja saanut turpiini niin pahasti, etten uskalla luottaa. En anna itelleni ihastuu. Inhoon koko sanaa . Mä olen jääprinsessa . En mä välitä kenestäkään . En halua välittää . Mä en halua että muhun sattuu enää . Mä en löydä koskaan täydellistä tyyppii , joten miksen vois vaa päästää irti ja antaa elämän viedä ? Elää vaa ja kattoo mitä tapahtuu . 'Mutku se on liian sitä . . Ja liian tätä . . Ja . . ' Mikä mua vaivaa ? Miks oon tälläne sekava ?
"Sussa ei oo mitää järkee," se sano . "Pitäskö sitte?"

Paino pudonnu ihanasti eilisest , toivottavast sama linja jatkuu .

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

she's falling apart

Mä istun kirjotuspöydän ääressä kynttilöiden valossa. Mun edessä lojuu matikankaavoja ja laskin. Ne puhuu kieltä, jota mä en ymmärrä.

Ulkona sataa lunta. Siellä on kylmää ja tuulista. Lampuissa on jääpuikkoja. Mä katson ulos ja palaan viime talveen, jolloin kaikki tuntui helpolta ja kevyeltä. Mä en tehnyt mitään. Mun ei tarvinnut. Mun paino putosi muutenkin. Mä olin vahva. Mä olin karkaistua lasia, voittamaton omassa särkyvyydessäni.

Mä keitän litran laihariteetä, kietoudun villatakkiin ja yritän olla palelematta. Tee höyryää kupissa; sen tuoksu on vahva ja makea, enkä mä pidä siitä. Ulkona tuulee ja se tuuli lävistää mun sydämen. Mun on kylmä enkä mä ymmärrä matikkaa. Mä katson teekupin mustaan pohjaan ja näen oman heijastukseni. Kaikki on sekavaa ja kylmää eikä mun paino putoa. Mä lihon, kunnes olen muodotonta massaa. Tee maistuu heinälle ja ruoholle ja se polttaa mun kieltä.
Mä luen läpi vanhat blogitekstit ja vihaan niitä. Ne ei ole mun kirjoittamia. Ne on kirjoittanut joku muu joskus kauan sitten. Enkä mä pidä siitä jostakusta.  Mä en halua sitä elämääni. Mä tahdon sen pois.
Mulla on kylmä, ulkona tuulee ja kaikki on valkoista, jäistä ja sekavaa .


~


Mä päästän pakkasen huoneeseen ja se puree muhun kiinni eikä päästä irti. Tee on liian hautunutta ja se kuvottaa mua . Mä juon koko litran . Kynttilä sammuu ja automaattina mä sytytän uuden. Mun on paha olla. Mä kelaan päivän syömisiä ja tolkutan itelleni että ne on ihan okei. Vaan kun ne ei ole. Mä olen syönyt liian paljon, liian kauan. Mun on lopetettava. Mä haluan olla se, joka mä olin. Mä olin vahva ja lasinen. Kylmää, kiiltävää kristallia.
Mä haluan kävellä lumella jättämättä jälkiä. Mä haluan tempautua kylmän tuulen mukaan ja tanssia lumihiutaleiden kanssa.


lauantai 20. marraskuuta 2010

my only wish . .

No more lives torn apart , that wars would never start . And time would heal all hearts , and everyone would have a friend . Everyone would have a friend , right would always win and love would never end . . This is my grown up  christmas list .
Joulufiiliksillä jatkan edelleen . Fiilistelen kynttilöiden ja musan kanssa ku ulkona sataa lunta . <3 Kävin tänää Kodin 1:sessä ja sieltä mukaan tarttu punasia tuikkukippoja , kynttilöitä , jouluvalot , taulun kehykset sekä kaks tosi söpöö metallista cd/dvd-hyllyä , väreinä pinkki ja musta . Tänää sain myös kauan kaivatun kirjotuspöydän paikalleen . Pääsin siis sisustelee pikkasen ja tykkäsin älyttömästi lopputuloksista . Vielä ku sais seinällejotkut kivat hyllyt ja lattialle tulevan lampun , ni mun linnani ois täydellinen <3

Varmaan pakko ottaa puheeks aihe , joka on ollu vähä syrjässä jonkin aikaa . Eli siis . . Laihtuminen . Mä en itseasiassa oo ajatellu sitä pitkään aikaan , vaikka ennen tätä viikon kipeenä-olo-jaksoo sain todeta et paino on noussu pari kiloo . Se yksinää riittää tekeen mut sekopäiseks . Laiska ja läski ku olen , ni lenkillä käynti ei oo innostanu sen jälkee tuli kylmä , sauvomassa kävin pari kertaa , ja kunha lähikenttä jäädytetään , ni vaihan lenksut luisteluun . Keuhkot ei nimittäi kestä kylmässä juoksemista . Sauvomassa vois käydä , kunha voimat tästä paranee . Tarkotus ois myös testata Cayenne Kromi valmistetta , ilmaseks ku saan ni mikä ettei , olkoot kuin puppua tahansa . Suunnitelmissa ois saada pois 5 g jouluks , ja tiiän pystyväni siihen jos vaan kontrolli pitää . . Anyway , oli kiva ylläri huomata että kipeenä kun en oo syöny mitää , se näky myös vaa'alla . Paino oli ihan siedettävissä lukemissa , ei tarvinu harkita harakirii niiden lukujen takii . Nyt tosin on päällä hirvee menkkaturvotus , et kunhan se saadaan pois ni mä jatkan positiivisin mielin alemmas noissa lukemissa . .

Mitäs muuta ? Passitin mummon kauppaan ja kunha se sieltä raahustaa , alan toivottavasti tekee paahdettui manteleita . Jos nimittäi meiän lähikaupasta löytyy sellanen ihme ku kokonaiset kuorimattomat mantelit . .
Huomenna serkun 11-v synttärit jonne mä aion raahautuu , koko päivä menee varmaanki sielä . Pelottaa jo ajatuski siit työmäärästä mikä mun pitäs tehä koulun suhtee . Jos yks päivä on jo tarpeeks paha , en haluu ees ajatella et mitä kaikkee neljään pvään mahtuu . Lisäks vois kerranki harjotella soittoläksyt läpi . . Ja lukee kokeisiin . . Mulla jäi viikolla kaks laulutuntii välistä ja vitutus on suuri , joulukuun alussa ois tärkee konsertti ja siel on oltava priimakunnossa . Pelottaa et kelpuuttaako Tapsa mut sinne jos sitä biisii ei saada hiottuu kuntoo . Eikä sitä saada jos mä jatkan tätä linjaa . Täytyy vaa toivoo parast ja pelätä pahint . . (:
En taaskaa jaksanu ottaa kuvia mistään , anteeks siitä . .

perjantai 19. marraskuuta 2010

joulukuumetta - vai kuumeessa ?

Olipas sujuva otsikko. Ihan mua . Itseasiassa mä oon ollut erittäin sujuva koko viikon . Ja sehän tarkottaa siis kipeenä himassa makaamista , täykkäreiden kattomista ja . . Eipä oikein muuta . Tosin mä olin keskiviikkona koulussa ja käväsin sen jälkeen stadissaki , mut siihen se sit jäiki , ku tulin entistä kipeemmäks. Anttilasta mukaan tarttu täykkäreiden kolmas tuotantokausi (vihdoinki!) ja tölläsin sen läpi . Tietenki siis sen jälkeen ku olin saanu katottua ykkösen ja kakkosen :D Oon vaan niin totaalisen , täydellisen peruuttamattomasti koukussa siihen sarjaan . Tavote ois saada kaikki tuotantokaudet ja pitää täykkäri maratoni jonkun frendin kanssa . Ihana idea . Mitäs muuta ? Mä alan akottua . Nössöytyä . Tai sitten mä olen katsonut liikaa suosikkisarjaani ja alan käyttäytyä itekki niinku desperate housewife . Just kidding . . Nojaa . Hyvää ne ei mun psyykeelle tee , sillä mä , antijouluihminen päästä varpaisiin oon ensimmäistä kertaa hullaantunu joulusta oikeen kunnolla . Mä askartelin meidän oveen maailman söpöimmän kranssin , (kuvia ehkä joskus tulossa) taiteilin lumihiutaleita parvekkeen oveen , huovutin pari kivaa joulukoristetta ja kaivoin jouluvalot, lyhdyt ja kynttilät esiin , sekä muutaman semmosen kivan valohärdellin . Joo , anteeks . Jos joku joskus ihmettelee että minkä takia joku hörhö on ripustanut marraskuun puolivälissä jouluvaloja ikkunaansa , niin sorry , se olen varmaankin mä . Kaiken tän lisäks mä tein jotain tosi kummallista . Jotain , mikä on täysin vastaan mun luonnetta . Mä siivosin . Funny . Ja sen lisäks mä suunnittelin tekeväni piparitaikinan , paahdettuja manteleita , piparitalon ja joulukortteja . Musta tuntuu että mä alan todella seota . Mikä ei tietenkään olis ensimmäinen kerta . Mä vaan . . En oo oikeestaan koskaan saanut joulusta irti paljon mitään . Ja nyt mä en malta odottaa . Tai sitten mun ihana täti , joka on jouluihminen jos joku , on jotenki onnistunu tartuttaa tän taudin muhun . . Anyway , tää teksti alkaa olla sen verran sujuvaa , että mä lähden kattomaan tulisko telkusta mitään . . Täykkäreiden neljättä tuotantokautta odotellessa . . (;




Onhan toi vähä ällönmakee mut . . On vaa sellane fiilis <3

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

ciao bella !

Joku on niin täpinöissään että hyvä ku tuolilla pysyy . Sain nimittäi just kuulla et lähen hiihtolomalla Roomaan enon, kummitädin ja niiden lapsen kanssa . Roomaan ! Kelatkaa nyt ! Mä joka en ikinä käy missään ! Mitä ny Tallinnassa ja koht ois Tukholman reissu tulossa . . Ja keväällä keikkamatkalle Latviaan musafestareille . . :D Ei mut pointti on se et en oo käyny oikeestaa missään . Chicagossa ja Ruotsissa joskus tosi pienenä , ja nyt . . Rooma . . Apua . En vaa voi uskoo . Sitä se teettää ku voittaa vakioveikkauksesta yhteensä kymppitonnin . Tänks eno ♥

Mitäs muuta ? Kipeenä lösötän himassa , koko päivä on menny telkkarii katellessa ja syödessä (=lihoessa) ja sillai . Vituttaa , just ku pääsin kehumasta mite hyvi oon pysyny terveenä . Kiitti vaa . Kuukauden kuluttuu ois tärkee konsertti mihin tulee vaik mitä viihdealan tyyppei yms yms , ja arvatkaa kuka ei pääse treeneihi helvetillisen kurkkukivun takii . Kouluunkaa en jaksa raahautuu , on vaa neljä tuntii , eikä oikeestaan mitään tärkeetä .
Muttajoo . Väsyttää ja olo on sen verran hutera, et en jaksa kirjotella mitään kilometripostausta , vaan lopetan tän tähän ja alan googlettelee nähtävyyksii jotka siel Roomassa on käytävä chekkaamassa . Colosseum ainaki , ja Pantheon . . Ja Pietarinkirkko . . Rooma , ikuinen kaupunki ♥ !

// edit , puol tuntia myöhemmin .
Ja sain muute justiinsa tietää et mun eksä on menossa Roomaan samaan aikaan & et mun kummitäti varailee parhaillaan lentoja . Here I come , Rome ! ♥

lauantai 13. marraskuuta 2010

go ahead . go ahead and tell them , what i hoped would be impossible .

Jos ihminen haluaa jotakin todella kovasti , miksei hän taistele sen puolesta ? Miksei hän tee asian hyväksi mitään ? Jos kerta se, mitä haluaa, on tärkeämpää kuin mikään muu ? Jos kerran on valmis tekemään mitä vaan sen puolesta , - vaikka kuolemaan .
Mä lihon . Mä lihon , enkä tee asialle mitään . Kaikki tuntuu niin ylivoimaselta - ja epätodelliselta . Mä palaan viime kevääseen , jolloin mä olin kevyt kuin höyhen , pieni ja hento . Mitä mä olen nyt ? Lihava . Läski. Löllyvä ja lyllyvä selluliitin peitossa oleva mursu . Miksen mä pysty tähän ? Vaikka mä tiedän että ainoastaan mä itse olen itseni esteenä . Vaikka kukaan muu ei voi pysäyttää mua , paitsi mä itse . Mä olen pystynyt tähän ennenkin . Miksi mä en enää pystyisi ? Mä luulin olevani taistelija . Mä luulin olevani vahva . Ilmeisesti mä luulin väärin . Mä olen pettänyt itseni jälleen . Missä mun motivaationi on ? Missä mun itsekurini on ? Missä mun tahdonvoimani on ? Missä mä olen ? Kuka mä olen ? Miksi mä olen ? Ja miksi musta tuli tällainen ?

Mä otan puhelimen käteeni ja valitsen numeron . Mun sydän läpättää . Jos se vaikka sittenkin . .
Linjan toisessa päässä kalsea naisääni kertoo sieluttomalla äänellään mulle , ettei numeroon juuri nyt saada yhteyttä . Juuri nyt . . Mutta eihän siihen saanut yhteyttä eilenkään . Eikä toissapäivänä . Eikä viime viikolla . Ei kaksi viikkoa sitten . Ei viime kuussa .

Mä istun ikkunalaudalla ja annan hengitykseni huurtaa lasin . Mä istun ja katselen yötä . Mä ajattelen itseäni . Elämää . Ihmisiä . Suuria unelmia , jotka liukuvat hiekan  tavoin mun käsistäni , vaikka mä yritän pidellä kiinni. Mä mietin , miksen mä taistele unelmani puolesta . Mä yritän muistella , milloin musta tuli heikko. Päiväkirja vie mut kauas viime kevääseen ja syksyyn .
"Mä leikin tulella ja räjähteillä, vaikka tiedän että loppujenlopuks mua sattuu."
Tekstit on kirjoittanut joku ihan muu . Se joku oli vahva ja lasinen , eikä se välittänyt siitä mitä elämä heitti tielle . Mä haluan löytää sen henkilön uudestaan ja kysyä siltä muutamia neuvoja .

perjantai 12. marraskuuta 2010

what the f*ck , it's friday again ?

Onks siitä tosiaanki viikko, ku viimeks kirjotin ? Ei oo ees todellista . Nyt sitte postailen senki edestä.

Kuluneeseen viikkoon on mahtunu vaikka mitä. Maanantaina laulu- ja soittotunti , tiistaina ruotsinkoe ja opinnäytekonsertti, keskiviikkona teoria ja torstaina kerhoilua Miiran ja Lotan kanssa. Lisäks oon vieraillu muutamaan kertaan Hakaniemen etnisissä kaupoissa, ja pakko vaan todeta että ne on rakkaus . ♥ En keksi käyttötarkotusta varmaan ees puolille niistä kaikista ihmeellisyyksistä , mut jokin niissä vaan viehättää . Ostin mm. kaffirlimen lehtiä thaikkuruokiin, punaista ja vihreetä currypastea , cappuccino-karkkeja ja nuudeleita . Mulla menis ikuisuus kun yrittäisin kertoa ja selventää mitä kaikkea sieltä saa , joten en ees yritä .

Tänään mä olenkin sitte viettänyt jälleen varsin menevää perjantaita . . Olin nimittäin lapsenvahtina :D Muut bilettää , mä istun sohvannurkassa lukemassa muumeja ja maalaamassa vesiväreillä. Olin puol neljästä puol kymmeneen leikittämässä mun kummitädin ja enon lapsosta , ja pakko myöntää että se kakara on maailman sulosin kolmevuotias riiviö. Ihan kivaa siellä oli, sain vaivanpalkkaa 20 e, ruoan, sekä omasta mielestäni aivan törkeen makeet saappaat , joita mun kummitäti ei voinut käyttää ku se sai niistä selkäkipuja . Kuvia niistä voisin yrittää tunkee tänne huomenissa, jos valosan aikaan saisin napsastua muutaman järkevän kuvan. Lisäks lupasin mennä kummitädilleni siivoomaan , pientä palkkaa vastaan ofc , se kun ei ite jaksa aina siivota jne .

Mitäs vielä ? Oon poikkeuksellisen onnellinen , koska ollaan lähennytty huomattavasti erään vanhan frendin kanssa, vaikka viime vuonna meiän välit viileni niin ettei edes moikattu toisiamme . Mun onnellisuutta laskee se, ettei mutsista eikä faijasta ole kuulunut mitään . Niitäkin voisi jossain postauksessa ehkä pohtia , nyt en sitä jaksa tehdä . Voipi olla että mä suljen koneen , painelen suihkuun ja käperryn peiton alle nuunumaan. Erittäin lennokas tapa viettää perjantai-iltaa, mutta minkäs teet . Huomenissa vois ehkä kehitellä jotain aktiviteettia . . Jos jaksaa . (;
Huomenna vois sitte

perjantai 5. marraskuuta 2010

freaky friday

Mua ei todellakaan huvita kirjottaa , ei nii yhtää . Päässä ei pyöri mitään muuta ku stressi koulusta ja matikankokeesta jonka arvosanan haluun tietää . Tänään ollu muutenki nii hektistä menoa ettei mitää rajaa . Huomas kyllä et on perjantai , jutut jotai nii laadukasta ja muutenki tunnelma melkosen sekava . Koulussa siis .
Tein tänää vihdoinki kaks koetta jotka oli jääny roikkumaan , toinen enkusta ja toinen matikan uusinta , ku yritän korottaa numeroa . Meillä siis oli sillai että neljä vkoa matikanjaksoa ja joka perjantai koe . Neljä koetta siis yhteensä , ja yhen niistä sai uusia jos halus . Kelasin aluks etten jaksa alkaa lukemaan uudestaan niit juttui , päätin olla tyytyväinen ysiin , jonka mä näillä näkymin siitä kurssista sain . Sitte totesin et helvetti jos mulle kerta oikee tyrkytetään mahollisuutta parantaa sitä numeroa , ni miks mä en yrittäis ? Tai ku en voi menettää mitää . Nyt on muutenki tärkeetä saada hyvii numeroita , muutaman kuukauden päässä siintää yhteishaku ja mä tosiaankin haluan pois meiän koulusta . Hellun luonnontiedelinja ois unelma , kattoo nyt et miten käy . Sama sen tyhmän matikan kokeen kanssa . Ärsyttävää stressata koko viikonloppu ; istun koneella ja käyn wilmassa viiden minuutin välein , ku se maikka lupas laittaa mulle viestiä et miten meni . Tarvin 4 pistettä enemmä ku viime kokeesta , ja numero nousee . Hikke ku oon . Raivostuttaa se enkku , olin aamulla henkisesti varautunu tekee sen matikankokeen , psyykkasin itteni siihe fiiliksee ja tää yks tohelo pläjäyttää enkun paperit mun eteen , ku olin vartavasten kelannu et ei mun tarvi siihe lukee , ku se on nii helppoo ja ehin lukee jollai välkäl . Ja paskat . Kaikkia kiinnostaa nii suuresti ja sillee . Hyvä ku itekkää tajuun mitä oon kirjottanu .

Olin muute eilen eka kertaa duuniharjottelussa , ja kivaa oli (; Musta siis tulee kerhonohjaaja , harjottelen jouluun asti ja jos hyvin käy , alan tammikuussa vetää omaa kerhoa ohjaajaparin kanssa (: Miiran ja Lotan kanssa siis vedettiin eilen kokkikerhoa ja täytyy sanoo et kyl ne kakrut osaa aika sulosia olla ;D repeiltiin niin pahasti ettei mitään rajaa . Vaik on osa aika raivostuttaviiki . Nojoo , syötiin siel sitte pestopastaa ja suklaajäätelöö (näin mä toteutan paastosuunnitelmaani) ja naurettiin hulluna . (: Duuniaika pikkasen veny , puhe oli että puol viidestä puol seittemään , ni mehä oltii siel vielä seittemän jälkee . .

Mitäs sitte ? Voisin vaihteeks ruotia mun elämää - jota mulla ei todistettavasti ole . Perjantai-ilta , kello 20 vaille kymmenen ja mä istun himassa . En ees viitti kuvailla tätä fiilistä . No , ei se mitää kunha en kerro kenellekää  .. Huomena aateltii järkätä jotai kivaa Lotan kanssa , mahdollisesti leffaan , ja niille/meille tai jotain . Mut se ei tätä iltaa enää pelasta . Istun himassa ja tappelen noiden vanhojen pierujen kanssa . Ihan tosi , ne ei muista millasta oli olla nuori . Tai ehkei ne oo koskaan ollukkaa nuoria . . Tai . .